Isi tuli kotiin jo keskiviikkona. Kone oli vähän myöhässä, mutta ei se mitään, kyllä äiti jaksoi odottaa. Niko oli ukilla ja mummilla hoidossa, äidillä kun oli asioilla käyntiä ennen isin saapumista.
Kyllä se oli epätodellinen tunne, kun isi koneesta ulos tuli ja näin hänet ovien takaa. Ikävä oli ollut.
Nikon suhtautumista isin paluuseen mietittiin matkalla mummilaan, mutta kaikki meni tosi hienosti. Niko oli kuin isi ei olisi poissa ollutkaan! Ja isi oli onnellinen :-) Siitä lähtien Niko onkin sitten ollut ihan isin poikaa, ei tahdo äiti kelvata enää mihinkään hommaan kaveriksi.
Tax Free ostoksilla on käyty. Nikolle nojatuolit, kannettava DVD-soitin, suomi krääsää (lippistä, paitaa...), keittiövälineitä, äidille uusi puhelin jne. Hyvä kun kontin pakkaajat tulevat maanantaina, saadaan konttiin mukaan tuota isompaa tavaraa. Tai noh, ei sitä muuten olisi tullut ostettuakaan.
Ensi viikolla käydään sitten ostamassa jotain pientä vielä. Äiti tarttis hyvät kävelykengät, alkaa edelliset olla jo niin huonossa kunnossa, eikä Kiinasta varmaan sellaisia löydy, ellei lenkkareilla halua tallustaa.
Huomenna mennään ostamaan vielä vähän ruokatarvikkeita konttiin. Hangzhousta on tullut hyviä vinkkejä mitä kannattaa mukaan ostaa. Kiitos siitä!
Huomenna alkaa sitten melkoinen rypistys tuon maanantain johdosta. Pöydät täyttyy mukaan pakattavista tavaroista. Toivottavasti Niko ei ennätä kovin paljoa niitä piilotella ennen maanantaita...
Ensi viikolla on edessä sitten siivoamista. Kaikki paikat pitää saada siihen kuntoon, ettei "pöpöt" hypi pöydillä kun vuoden päästä lomalle tullaan.
