Pitää ihan kirjoittaa eri otsikoiden alle tämän viikon tapahtumia, ettei tule liian pitkää rimpsua. Eli tässä tulee osa 2:
Aurinko on ruvennut meitä hellimään pitkän sateisen jakson jälkeen. Nikon kanssa ollaan päästy pari kertaa uimaan ja kyllä on poika nauttinut! Altaasta ei tahdo saada pois, vaikka huulet jo sinertäisivät. Uinnin päälle ollaan vielä syöty eväitä, mm. suolatikkuja ja julmetun isoja viinirypäleitä, joitka maistuvat karviaisilta, ja muuta hedelmää. Mukava lisä päiväohjelmaan tuo uiminen!
Kärähtihän meillä sähkötkin tässä yksi päivä. Oltiin jo pari tuntia haisteltu, että käry haisee, mutta mistä? Parin tunnin jälkeen meni sitten osa taloa pimeäksi ja sulaketaulustahan se haju tuli. Ketään ei saatu enää iltasella tilannetta katsomaan, mutta käryn hälvettyä uskaltauduimme kömpiä yläkertaan nukkumaan. Seuraavana päivä kävivätkin sitten piuhoja virittelemässä vähän uudestaan. Josko he nyt olisivat saaneet piuhat arvottua sopivan kokoiselle sulakkeelle... Täällä kun näyttää olevan homman nimi se, että oli ongelma mikä tahansa, tehdään jotain korjaavaa ja katsotaan mitä tapahtuu. Tietävätköhän he itsekkään, miten homma pitäisi tehdä oikein ja turvallisesti? Epäilen asiaa.
Nyt on sitten leipomiskausi uudessa kotona avattu! Olin niin reipas, että paistoin sitruunakakkua Metrosta ostamastani valmispussista! Munia ja maitoa jauheen kanssa varovasti sekaisin ja ei ku uuniin. Hyvää oli! Kiitos vinkistä naapurin rouva ;-) Ja kiitos myös uusista paketeista, niitä en ole vielä "leiponut".
Eilen illalla oli aikasta erikoinen ilta. Oltiin menty jo nukkumaan ja jostain syystä äiti ei saanut unta. Kuuntelin ääniä ja välillä raottelin silmiä, kunnes ne suorastaan levähtivät auki. Lepakko! Meidän makuuhuoneessa! Joo-o! Ei ku valot päälle koko taloon ja lepakkoa metsästämään. Ulos pimeään se ei tajunnut mennä, vaikka sitä mahdollisuutta sille tarjottiinkin jo makuuhuoneessa. Se lähti mielummin toisiin huoneisiin lentelemään, kunnes hävisi meiltä jäljettömiin pitkäksi aikaa. Ja mistäs lepakko sitten löytyikään??? Noh, isi löysi sen taskulampun avulla ruokatilan sälekaihtimien takaa. Kaihdin kaihtimelta valaistuna huomasi, että pienet varpaat yhden takaa pilkottaa. Meidän onneksemme kaihtimen takana oli ikkuna, jonka saimme vedettyä auki ja häädettyä lepakon pihalle. Mistä se oli sisälle tullut, on kyllä pieni mysteeri. Mutta toivottavasti jää ainokaiseksi tuttavuudeksi näideän kavereiden kanssa. Niin ja torakoitakaan ei ole enää näkynyt sen jälkeen kun sain myrkkyä ostettua valmiiksi laatikkoon. Vain ne kolme tuttavuutta. (Koputan puuta.)
Eiköhän tässä ollut tälle kertaa ihan tarpeeksi kuulumisia. Tai noh, yksi juttu vielä ayista.
Jin oli tänään menossa yläkertaan vimin ja karhuvillan kanssa. Näytteli niitä ja lakattua puulattiaa. EI EI EI! Sain jotain sanottua. Noh, vei vimin pois ja palasi karhuvillan kanssa. EI EI EI. huh, meni perille ja karhuvilla jäi myös alakertaan. Jin näytti hieman ihmettelevän, että miksi en anna hänen hangata lattiaa niin hyvällä aineella ja sienellä kun hän näytti kohtaa, jonne olisi niitä käyttänyt. Siinä tilanteessa olisi todella toivonut, että olisi saanu perustella hänelle, että miksi niitä "hyviä aineita" ei saa käyttää jokapaikassa. Noh, se lattia näyttäs kuitenkin olevan jo valmiiksi pilalla, joten vaikka hän olisi ennättänyt sitä hieman lisää hankaamaan, ei se olisi siitä kauheasti muuttunut. Tai pitää koittaa sitten itse salaa Super10:llä, kun sitä kontin mukana tänne saapuu. Olisihan tuo kiva saada lattiat loistamaan ;-)
