Mitäs sitä tänne kuuluukaan. Päivät ovat taas menneet niin vauhdilla, ettei tahdo kaikkea tapahtunutta muistaakkaan!

Toissa päivänä ainaski leivon omenapiirakkaa! Ja onnistui yllättävän hyvin, ottaen huomioon, että omput, jauhot ja sokeri ovat erinlaisia kuin Suomessa. Ja samalla huomasin, että en ole muistanut pakata leivinjauhetta mukaan! Kaksi tl jauhetta oli jälkellä naapurin antamasta satsista ja loput kaksi tl korvasin yhdellä tl soodaa. Ihan hyvin onnistui.

Saimme naapurin puusta maistiaisia. Pomelon. Vielä ei ole tätä komistusta aukaistu, mutta muistuttaa grapea, jonka läpimitta on n. 20cm. Hedelmälihaa sisällä onkin sitten normaalin grapen verran. Katsotaan, josko huomenna maistettas vaikka aamupalaksi.

Eilien päivä meni hulinassa. Nikon kanssa Carrella ruokaostoksilla ja hernehän siellä äitillä livahti nenään... Kiukkuinen, hikinen poika kärryissä, äiti lastaa tavaraa hihnalle ja jo sieltä välistä ujutti yksi paikallinen itsensä meidän eteen! Siis ihan törkeetä etuilua, minulla oli tavaroita jo hihnalla niin vetäs vaan vatsan sisään ja sinne ahtaaseen rakoon kaiteen ja kärryjen välistä. Kyllä sapetti... Noh, kyllä se herra sitten sen varmaan takaraivossaan tunsikin. Toljotin sitä niin kauan kuin se siinä napotti. Ei uskaltanut vilkaistakkaan, varmaan sivusilmällä näki, että nyt tais tulla tehtyä jotain, jota tämä nainen ei sulata. Uskomatonta! Vieläkin tympii... Ensi kerralla varmistan, ettei siihen kaiteen ja rattaiden väliin jää yhtään rakoa.

Niin, ja samalla reissulla "herttaiset" tyttöset antoivat Nikolle kassan vieressä olevasta hyllystä auton käteen. Noh, Nikopa ei sitä meinannut ymmärtää, että miksi äiti otti auton pois kun tyttö oli sen hänelle antanut! Ja tuo auton pois laittamistakin edelsi vielä se, että piti siirtää kärryt pois kassajonosta, jotta pääsen sieltä kassalta laittamaan sen auton takas sinne hyllyyn, rako kun nääs on todellakin niin ahdas. Tytöillä oli kivaa, äitillä ei. Kun vihdoin päästiin pois kassalta ja autoon, Niko nukahti. Onneksi.

Tänään meillä kävi sitten ensimmäiset "viralliset" vieraat. Oli todella mukavaa laitella kaffituksia pitkästä aikaa. Kiitoksia käynnistä Kotirouva perheineen! Toivottavasti tuolit ovat hyvät!

Saimme tänään todella kauniin kukka-asetelman naapuri P:ta. Ei todellakaan olisi tarvinnut ostaa meille yhtään mitään, vaikkakin ilolla tuota komistusta katselen! Kalojen ruokkiminen ja kukkien kasteleminen oli meille ilo. Saatiin Nikon kanssa vähän vaihtelua päivään ja hyvä syy lähteä vähän pyöräilemään :-)Taidanpa ottaa asetelmasta ihan kuvan ja laittaa blogiin, ei tuollaisia Suomessa kiitokseksi viety, ainakaan me ei koskaan ostettu/saatu...

Eiks oo hieno? Huomaa tuo lohikäärmepuun lehti tuossa juuren (sienen?) suojana.