Huh, tuo alkaa käydä jo työstä keksiä aina otsikkoa , jos kirjoitus sisältää sitä sun tätä.

Viime viikonloppuna ei käyty shoppailemassa. Muistaakseni... Mitä me muuten tehtiinkään... VÄÄRIN! Käytiinhän me sunnuntaina! Mutta ensin aikaisempiin tapahtumiin.

Viime viikolla käytiin tsekkaamassa muutamia taloja. Rosen kämpät meni heti hylkyyn. Toinen oli kosteusvaurioinen talo ja toisessa ei ollut takeita lämmityslaitteen toimivuudesta. Tai omistaja väitti, ettei he kiinalaiset tartte lämmitystä, mutta kesällä tarvitaan viilennystä! Uskokoon ken tahtoo. Me tulkittiin asia niin, ettei potku lämppärissä riitä lämmittämään koko taloa. Ja sitä paitsi pyykinpesukone oli ulkona... No thanks.
Rosen ulkopuolella käytiin katsomassa paria taloa ja toinen oli muuten se luksus lukaali, jota isi kävi katsomassa viime kesänä meille. Ok, kaikki näytti tosi hyvältä niin kauan kunnes mentiin alakertaan (kolme kerrosta talossa). Ja yllätys yllätys, sinne oli homekukkanen päässyt tekemään pesänsä. Joten taas... no thanks. Toinen talo oli hyvä, mutta katsotaan nyt, pääsenkö siitä sitten kirjoittamaan jossain vaiheessa lisää...
Lauantaina talon katsomisen jälkeen pojat kävivät uimassa! Nikosta on tullut varsinainen vesipeto. Me tytöt jäätiin kotiin, täällähän on niin mukava olla (yök...). Muuta me ei lauantaina taidettukkaan tehdä, paitsi isi kävi aamusta pelaamassa golffia.

Sunnuntaina sitten käytiin siellä shoppailemassa. Mentiin Holaan ja B&Q (kavereiden kesken "barbague"). Jotain pientä lähti matkaan, pääasiassa katseltiin hintoja, josko sieltä jotain tarttuisi sitten kotiin vietäväksi kun konttia aletaan pakkaamaan joskus vuoden kuluttua. (Esim. pesuallasta, verhoja, laatoja tms.) Ja reissun jälkeen pojat kävivät sitten parturissa tuolla kylässä. Hinta oli huimat 18RMB yhteensä, eli noin 1.8 euroa. Tuhlarit...

Nyt olen tainnut ratkaista mysteerin, miksi Kiinassa kaikki on niin äänekästä. No siksi kun lapsista tehdään kuuroja jo ihan vauvana. Kun Milla alkaa itkemään ayimme sylissä, aletaan vauvaa vaan entistä enemmän hyssyttämään ja laulamaan isoon ääneen tai huudahtelemaan ja hytkytetään vielä lisää ja juostaan ympäri taloa niin että itselläni tukka hulmuaa. Jos ei auta, viedään nenä kiinni (no ei nyt ihan mutta oli kiva kirjoittaa...) telkkariin ja heilutetaan niin, ettei siitäkään lapsi mitään näe ja huudetaan sitten vielä lisää. Kyllä siinä vähemmästäkin tulee kuuroksi jos korvan juuressa huudahdellaan. Noh, tätä olen lähinnä katsonut huvittuneena kun ayi juoksee alakertaa ristiin rastiin ja välillä yläkertaakin kun minä pidän ruokataukoa. Ihan kiva kun laulaa Millalle, vaikka lauluääntä ei juurikaan ole ;-) Ihana ayi kaikesta huolimatta.

Nyt on sitten meidän landlady vitsin murjassu. Hänen sanojensa mukaan me ei olla päästetty heitä korjaamaan tätä taloa, eikä hän näin ollen ala suostumaan sopimuksen lakkautukseen! Haloo! Sama vika on käyty korjaamassa jo neljä kertaa! Joista kaksi kertaa seinä revittiin auki. Ja noita uusia juttuja on kans tullu. Tää on niin kiinalaista. Rahoista pidetään kiinni loppuun saakka, vaikka mikä olisi. Ei mitään inhimillisyyttä. Ja me kun on ilmoitettu useaan otteeseen, että lady on tervetullut katsomaan noita ongelmia, mitä täällä on, mutta eipä ole kiinnostanut. Sen sijaan täällä ramppaa edelleenkin niitä talon katsojia. Pitäsköhän kieltää tuo pihalla hyppiminenkin. Onnistuisikohan? Kiinalaisten mielestä kun kaikki tuntuu olevan yhteistä. Tai pitäsköhän mennä joku kerta vähäpukeisena takapihalle seisoskelemaan, jos ne sitten ymmärtäs, että myöskin pihamaa kuuluu vuokrasopimukseen. Taas alkaa sapettaan nämä paikalliset... Taidan hommata vesipyssyn ja lähteä passiin tuonne takapihalle. Tai sanon Nikolle, että; "tädit ja sedät ovat tulleet leikkimään vesisotasta, anna mennä vaan poika"!

Viikko on alkanut uiden, hiekkiksellä leikkien, ukkosta naapurissa pakoillen. Eli ei mitään uutta. Isi tekee pitkää päivää ja me keksitään täällä tekemistä.

Heippa taas täältä.... jostain.