Nyt on sitten viikko takana uudessa kotona. Muutama pahvilaatikko vielä odottaa purkamista, mutta kun ei ole oikein tilaa... Pitää käydä ostamassa joitain huonekaluja, jotta saadaan kaikki tavarat parempaan paikkaan. Ei nuo laatikot ole kovin esteettisen näköisiä.

Viikko on mennyt nopeasti ja aika mukavasti. Välillä on Nikolla tekemisen puute, ulkona kun on niin kauhean kuumaa, ettei sinne päivällä voi vauvan kanssa mennä, ja Nikon omat lelut olivat vielä laatikossa.
Eilen saatiin viritettyä junarata olkkarin vielä paketissa olevalle pöydälle, ja siinä sitä leikkiä sitten riittikin. Oli ilo katsoa ja leikkiä, kun näki että poika viihtyy.

Iltaisin ollaan käyty joko porukalla tai isi on käyttänyt Nikoa uimassa tuolla altaalla. Vesi tosin on kuumaa. Jos haluaa vilvoitella, on noustava altaasta pois. Sisäaltaassa on kuulemma viileämpi vesi ja siellä Niko paremmin viihtyykin.

Kauneushoitolankin löysin. Paikalla ei ollut ketään, joten en vielä tiedä, saanko englanninkielistä listaa heidän tarjonnastaan. Myöskään hinnoista ei ole vielä tietoa. Mutta meinaan kyllä yrittää!

Kuntosali näyttää uudelta ja hienolta. Siellä on juoksumattoja isojen näyttöjen kera yms. Isi siitä jo vähän innostuikin, että voisi aloittaa juoksemisen. Mikä ettei :-)

Ilma Hangzhoussa on ollut viimeiset kaksi viikkoa yllättävän kirkas. Joen toiselle puolelle on nähnyt ihan selvästi. Eilen aamulla tosin tuttu sumu peitti taas näkyvyyden ja ilma haisi tutusti pakokaasulle. Onneksi oli vain väliaikasta ja taas on kirkasta. Liekkö sulkeneet muutaman saastuttavan tehtaan, vai mistä lie johtuu ilman "värin" muutos.

Ayilla on ollu pasmat hiukan sekaisin tämän muuton jälkeen. Jo aikasemmin opittu pyykin pesu ja lajittelu ovat unohtuneet Roseen. Millan harsot, meidän vatteet jne. ovat livahtaneet samaan koneeseen ja niitä on pesty 30:ssä. Normaalisti harsot menee 60:n ja vaatteet 40:n ohjelmalla. Huomasin viimein, mistä moinen johtuu. No siitä, että kone on uusi, ja valintakiekko erinlainen. Hän käyttää samaa asentoa valintakytkimelle kuin Rosessa, vaikka ohjelma on täysin eri. Eli ohjeita ei lueta ennen kuin käsketään. Onneksi saatiin asia eilen järjestykseen ja samalla opeteltiin uudestaan (vaikka toimii samalla tavalla kuin vanha) kuivausrummun käyttö. Nyt ayi uskaltaa taas sitäkin käyttää :-)
On se jännä ominaisuus näissä paikallisissa ihmisissä, että neuvoa ei voi kysyä, ei sitten kirveelläkään. Niin kauan sählätään, kunnes esimies ymmärtää tulla sanomaan, miten homma hoidetaan. Erikoista.

Toinen erikoinen asia on ollut roskien ulosvieti. Yksi ilta lähdettiin porukalla uima-altaalle ja alaovella törmättiin roskapusseihin, joitan hieman paheksuttiin, kunnes isi huomasi, että ne on meidän roskat! Millan vaippa sieltä iloisesti törötti ulos pussista. Oli siihen joku tökännyt vielä ison kukan lehdenkin pystyyn... Oli tainnut voimat loppua joltain muultakin.
Mutta täällähän on ihan yleistä, ettei omia roskia tarvitse viedä pois, esim mäkkäräin pöydiltä, että saa joku toinen pitää työpaikkansa. Eli rivien välistä voidaan lukea, ett roskaaminen on erittäin sallittua, sillä työllistetään köyhiä ihmisiä. Joten antaa roskan lentää vaan, hyvään tarkoitukseen ne menee. (Ei tosin itse heitellä roskia pihoille, mutta mäkkärissä kyllä jätetään pöytään. Eihän niitä paheksuvia katseita halua  selässään tuntea.)

Tätä juttua en sitten kerro pahalla, vaan ihan hyvittuneella mielellä:
Halusimme ayin mukaamme tänne uuteen asuntoon ja lupasimme maksaa bussimaksut. Noh, mitä paikallinen tekee? Hyväksyy sopimuksen, mutta kun sitten tulee töihin, on hänellä kauhean iso akku latureineen mukana, jota kantaa selkä vinossa. Paikallinen rupeaa kulkemaan töissä sähköpyörällä ja lataa vielä akunkin työnantajan piikkiin. Eli bussirahat otetaan käteisenä ja kuljetaan sähköpyörällä töissä. Noh, on siinä se hyvä puoli, että pyörällä voi kuskata sitten pulloja ja pahveja kierrätykseen. Että sellainen hauska tarina.

Extrana positiivisia yllätyksiä ovat tuoneet myös netti, puhelin, kaasu ja "kyläkauppa".
Eli netti toimi heti moitteettomasti. 10 pistettä asentajille!
Puhelimesta KUULUU! Soitimme Suomeen papalle yksi päivä ja kuuluvuus oli todella loistava, jopa parempikin kuin Suomessa toisinaan. JESS!
Kaasua saa seinästä, ei pulloa keittiössä.
Meidän oma pieni tämän alueen kauppa on kuin kreikkalainen "supermarketti". Sieltä saa lähes kaikkea, jopa meidän käyttämäämme luomumaitoa löytyy hyllystä. 9 pistettä kaupalle! (Aina on parantamisen varaa;-))

Mutta nyt on siis lauantai ja pojat aamu-uinnilla.
Minä lähden muihin hommin, ennen kuin lähdetään fillari kauppaan. Se on moro!