Maanantaina palattiin Ikean kautta takaisin kotiin Hangzhouhun ja jo torstaina oltiin taas tienpäällä kohti Hong Kongia. Päämääränä oli käyttää Niko silmälääkärissä aina iltaisin haittaavan karsastuksen takia. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Matkaan lähdettiin tällä kertaa Hangzhoun kentältä. Kommellukset alkoivat heti check out-tiskillä. Millalle ei ollut lippua kun matkatoimiston agentti oli vakuuttanut, ettei sylilapsi tarvise lippua! No tartteehan se tietenkin! Voi taliaivojen taliaivot! Onneksi ei tarttenu paikkalippua, mutten olis jääny pois lennolta... Noh, samanlainen järjen jättiläinen oli Hangzhoun kentällä jakamassa Departure –kortteja. Ei tartte vauva korttia. Ai ei vai? Ja taas kirjoitettiin uutta lappua passin tarkastuksessa...  Ja samat episodit meillä oli sitten edessä paluumatkalla. Millalle lippu ja taas tiukattiin Millalle korttia, ettei tartte enää passin tarkastuksessa korttia kirjoitella.

Perjantai meni sitten lähiseutuja koluten ja lekurilla istuen. Ei mitään suurempaa vikaa pojalla, mutta ½-vuoden päästä tarkistetaan tilanne uudestaan.

Lauantaina käytiin Disneylandissa kolmisen tuntia. Pojat jonottivat 40 minuuttia lentäviin norsuihin, joiden lento kesti minuutin... Eli ei kovin kannattavaa. Nikolla menikin hermo kun Dumbo heti nousun jälkeen jo palasi maahan. Ymmärrän kyllä pienen miehen harmin.

Millalle kuumuus oli hankalaa, vaikka ei kyllä valittanyt. Onneksi oli märkää harsoa tarjolla, eikä neidin takia viitsittykkään kauaa alueella olla, vaikka kalliiksi ne liput kyllä tuli... Noh, jos mennään sitten lokakuussa uudestaan keskellä viikkoa, koitetaan saada parempi vastine lipuille. Tai sitten kierretään paikka ... ja kaukaa... Onhan Honkkareissa muutakin katsottavaa ku Disneyland.

Hotelli hommelit oli yhtä haipakkaa koko matkan. Hotelli, jotka meille oli varattu, oli täysi floppi. OK, saatto se olla kiinalaisten makuun, mutta ei meidän. Sijainti oli jossain syrjäkylällä, jossa ei edes illalla voinut käydä ulkoilemassa. Huone haisi tunkkaselle  ja oltas heti lähdetty etsimään uutta hotellia, ellei kello olisi ollut jo liian paljon. Nukuttiin yö ja aamulla soiteltiin hotelleihin ja saatiinkin Ramadasta yhdeksi yöksi huone.  Siinä toinen floppi. Sijainti toiseen suuntaan yhtä kaukana keskustasta ku edellinenkin! Noh, huone oli tosin hyvä. Ei tunkkasta hajua vaan siisti huone. Sijainti ja ravintola iso miinus. Nämä hotellit olivat Hong Kongin saarella.

Viimeiseksi yöksi saatiin samalla rahalla, kuin Ramada, huone Kovloonin puolella sijaitsevasta Royal Plazasta. Puhelimessa isi vielä tiukkasi, että onhan heillä länkkäriruokaa tarjolla ja montako tähteä heillä on. No viisi tähteä ja löytyy länkkäriruokaa. Sinne siis. Pitäs olla ihan ok.

Päästiin hotelliin ja alettiin jonottaa sisään kirjautumiseen, kun eräs mies tuli sanomaan, että me kirjaudutaan sisään tuolla yläkerrassa. Hmm. Vai niin. Noh, mentiin kuuiaisena miehen perässä yläkertaan ja siellä oli "privaatti" tiski odottamassa. Isi olikin varannut executive huoneen hotellin parhaasta kerroksesta! Huoneen hintaan vielä sisältyivät  aamupala executive loungessa, välipala ja iltapala samaisessa paikassa. Ja johan oli maukkaat syötävät! Hotelli sijaitsi vielä ostoskeskuksen vieressä, jonne pääsi sisäkautta  suoraan hotellista. Kyllähän tuntui hyvältä tämä pieni "korvaus", joka saatiin kahdesta "kärsitystä" yöstä. Tuntui suorastaan hemmottelulta! Tuonne uudestaan, jos (ja kun) honkkareihin vielä mennään.

Illalla huomattiin yksi harmillinen juttu. Nikon uusi rolli- reppu oli mennyt hukkaan hotellin vaihdon yhteydessä. Eli reppu oli jäänyt joko Ramadaan, taksiin tai Royal Plaza oli sen hukannut... Lelut ja kaikki... Ennen kaikkea Tessu-koira, joka aina on matkoilla mukana! Kyllä meitä harmitti L

Ja vielä pikaseen, mitä tuli honkkareista hommattua. No äidille uusi läppäri! Siis ihan oikea kannettava! Painoa 1.4kg ja koko alle A4:n! Kyllä nyt kelpaa, kun isi sai wlaninki viritettyä... Disneylandista ostettiin jotain pientä, samaten ostarista. Isille (ja äitille) saatiin ostettua uusia Hilfigerin paitoja. Katotaan, onko ne yhtä kestäviä kuin isin siskon ostamat Pekingistä kuusi vuotta sitten.

Nyt on perjantai-ilta ja arvatkaas mitä? Isi vielä kerran soitti Royal Plaza hotelliin, että onko laukkua löytynyt ja yllätykseksemme laukku oli löytynyt!!! Tosi ihanaa! Siellä se nyt sitten meitä odottaa seuraavaan reissuun saakka. Tähän onkin hyvä lopettaa Honkkareiden kirjoitus. Heippa!