Hiljaista oli. Niin eilen, kuin viime yönäkin. Ei sitten kuulunutkaan juhlintaan ilotulitukset tai paraati. Ei ole vieläkään selvinnyt, mikä kumman pikaparaati tuossa oli silloin viime viikolla. Kameramiehet ja kaikki oli paikalla, vain yleisö puuttui. Ei ymmärrä ei... Mutta eihän täällä muutenkaan ymmärrä kaikkia asioita.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Äidin nuha alkaa parantua, eikä ainakaan vielä ole kukaan muu siihen sairastunut. Pidetään peukut vielä pystyssä, onhan tässä päiviä ennen lomaa. Ikävintä olisi, jos pitäisi lentää nenät tukkoisena, varsinkin lapsilla.
Tänään olikin meillä erikoinen päivä. Isi ei mennyt töihin. Nukkui kylläkin aamulla tosi pitkään, ei ollut isi oikein kunnossa. Pidettiin ihan rauhallinen kotipäivä. Pojat pelailivat ja me tytöt touhuttiin mitä touhuttiin. Päivällä katsottiin myös ”Heinähattu ja Vilttitossu” –filmi makkarissa ihan popcornien kera. Tai isi nukku kokoajan, Milla osan aikaa, Niko ja äiti piti yllä elokuvateatteri fiilistä syömällä popcornia ja juomalla jääteetä. Oli ihanan rauhallinen hetki J
Kiikarit pitäisi vielä käydä ostamassa formuloihin. Tai paremminkin kahdet kiikarit, jotta äiti ja isi saa kiikaroida lähdön ja toivon mukaan nähtäisiin myös livenä varikkokäynnit. Ollaan kyllä yritetty katsoa netistä kuvia Shanghain circuitista, josko nähtäs meidän katsomo, että miten se sijoittuu. Hyvällä säkällä sinne nähdään, istutaan aikasta korkealla. Ja vielä toivoa sopii, että lapset viihtyy, lähinnä Milla, kun laitetaan suojaimet päähän. Ei tosin ole niitä kritisoinut täällä kotona, kun välillä ollaan niitä käytetty ihan koeluontoisesti, mutta kisat on kisat. Tosin viime vuonna ainakin yhden suomalaisperheen lapset nukkuivat koko kisan ajan, vaikka olivatkin suojaimet päässä J
Huomenna isi sitten menee töihin uuteen toimistoon. Muutto on ollut nyt viikonloppuna ja jatkui vielä nämä pari arkipäivää. Uusi toimisto on tuon Fuxing sillan toisella puolella, josta oli mm. se pimeäkuva. Itseasiassa jos kuvaa oikein tarkasti katsoo, voi nähdä uuden toimiston valot kaari rakennelmien välissä. Herkuteltiin jo aikaisemmin ajatuksilla, että ostetaan kaukoputki, jos isi istuu tänne näkyvässä nurkkauksessa voidaan välillä soittaa ja vilkuttaa, jos tulee isiä ikävä. Harmi vaan, että isin paikka tulee sijaitsemaan just vastapäisessä nurkassa. Mutta vois sen kaukoputken muutenkin ostaa, olisi kiva tiirailla taivaalle sitten taas Suomessa.
Toinen herkuttelun aihe oli paikan läheisen sijainnin johdosta ajatus, että mentäisiin isiä vastaan iltapäivällä, kun isi lähtee polkemaan kotia. Noh, sen näkee sitten, uskalletaanko tuonne sillalle lähteä, siellä on erään paikallisen mukaan villin lännen meininki pyörätiellä, jossa tapahtuu joka päivä kolareita. Elihaaveeksi taitaa jäädä haavekuvat siitä, että äiti lykkäisi Millaa rattaissa ja Niko voisi vaikka potkulaudalla tulla vieressä... Mutta katsotaan nyt kun isi pääsee pyöräilyn alkuun, pitääkö laittaa Nikon pelastusliivitkin päälle, jos pyörätie käy liian ahtaaksi...
Huomenna onkin jo keskiviikko. Pitää aloittaa pakkaamiset niin formuloita kuin honkkareitakin varten. Ei siinä sunnuntai-iltana liiemmälti jää aikaa pakata laukkuja, kun formuloilta kotiudutaan ja aamulla onkin sitten jo lähtö honkkareihin. Ja tällä kertaa on sitten Millalleki ostettu liput jo etukäteen...
Jees. Katotaanpa, saisinko tämän tekstin siirrettyä blogiin vielä tämän päivän aikana. Näin tulee kirjoitettua useammin, kun kirjoittaa ensin tekstit erikseen ja sitten kopsaa ne vuodatukseen. Voi kirjoitella silloin kun siihen on aikaa. Ei haittaa jos jää välillä kesken :-D Heippa!
