Jo on taas aika vierähtänyt. Mitähän sitä on tullut touhuttua...<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Keskiviikkona kävi "hovikampaajamme" leikkaamassa Nikon tukan ja samalla napsaistiin Millaltakin silmät näkyviin. Molemmat lapset olivat todella reippaita J. Ei tarvitse enää Nikonkaan aamulla ulista kun tukkaa kammataan, vaikka hevilettiä olisikin halunnut kasvattaa ;-)

Torstaina äiti lähti aamusella Millan kanssa kävelylle, kun alkaa tuo aurinko lämmittämään ihan todenteolla ja lämpömittari on kavunnut hyvän matkaa 10-asteen paremmalle puolelle.

Ihana oli kävellä myötätuuleen, mutta vauhti hiipui vastatuulessa kun alkoi kurkkua kaihertamaan. Todella ikäviä nämä ilmansaasteet kun vievät nautinnon noinkin pienestä asiasta kuin reippaasta kävelylenkistä, ainoasta liikuntamuodosta, mitä voisin täällä Millan kanssa harrastaa.

Tuohon kuoppaan ei kyllä ole hyvä osua millään kulkuneuvolla. Kaivo ilman kantta...

Todella upea puu! Mikä lie. Lehtiä ei ole, mutta suuret valkoiset kukat ovat juuri aukeamassa.

Kävelylenkillämme ohitimme useita rakennustyömaita. Työmaille oli kaivettu suuria kuoppia, jonne sitten ajoivat rakennujätteitä. Ei ole ihme, että maaperä on niin saastunutta... Kuvaa en tohtinut ottaa, vaikka mieliteki. Jotenkin sitä luulee, että työntekijät tietävät tekevänsä väärin, eivätkä välttämättä tykkäisi kuvaavasta länkkäristä, vaikka ei heillä varmaan ole aavistustakaan, minkälaisen karhunpalvelukset joutuvat maaperälle tekemään. Monetkohan talot täällä on rakennettu kaatopaikkojen päälle, niitä kun näkyy aikasta monessa paikassa. Eikös Suomessa vasta (no muutama vuosi sitten) joku kerrostaloalue tyhjennetty kokonaan juuri sen tähden kun talot oli rakennettu kaatopaikkojen päälle?

Iltapäivällä sitten suunnistimme taas Roseen leikkimään. Ilma oli kaunis ja istuimmekin ulkona nauttimassa ihanan lämpimästä kevätilmasta. Upeat näkymät vuorille päin saivat äidin taas miettimään, milloin sitä sinne pääsisi kiipeilemään. Tosin kunto voi olla tällä hetkellä sitä luokkaa, että nautinnoksi ei ensimmäistä kiipeilyä voi ehkä sanoa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka olisi "piileviä rippeitä" hyvästä kunnosta vielä jäljellä. No joo, ei se kunto ehkä vuosi tolkulla pysy edes piilevänä... saahan sitä haaveilla...

Illalla sitten isi yllätti meidät ja tuli kotiin jo seitsemän aikaan! Ei ennätetty kotona olla kuin hetkinen, joten Nikollakaan ei ennättänyt aika käydä pitkäksi, eikä Nintendo käydä mielessä. Mukavaa, kun saadaan välillä tehdä iltahommelit rauhallisissa merkeissä.

Tänään (perjantaina) olisi taas ollut kaunis ilma lähteä aamukävelylle, mutta ei houkuttanut eilisen kokemuksen jälkeen. Millis kävi sisälle nukkumaan ja äiti teki Cityshopin tilausta. Rauhallinen hetki mahdollisti myös ruoanlaiton keskellä päivää, joka olikin ihan mukavaa. Ei tarvinnut taas Nikon kanssa syödä vanhoja jämiä tai jotain pikaista ruokaa pakkasesta.

Iltapäivällä käytiin sitten ulkoilemassa tässä omalla alueellamme. En tiedä onko totta, mutta tuntuu, että ilma on puhtaampaa täällä kerrostalojen välissä kuin tuolla tuulessa. Ihan hyvin voi olla ulkona puistoissa, ei tule mitään tuntemuksia, joka onkin ihan hyvä juttu.

Kiinalaiset eivät taida nukuttaa lapsiaan ollenkaan ulkona, kun noita hämmästelijöitä riittää rattaiden ympärillä. Monille rattaat tuntuvat olevan omituinen näky. Harmi kun en ymmärrä, mitä tuumaavat rattaissa nukkuvasta neidistä. Tai sitten on parempikin ettei ymmärrä, voisi vielä loukkaantua kun kiinalaiset eivät ole niitä "kauniita kohteliaisuuksia" latovaa kansaa. Tai sanotaan näin, että he eivät sanojaan säästele. Sieltä tulee niin hyvät kuin huonotkin kohteliaisuudet ilman miettimättä.

Luonto alkaa näyttää jo todella kauniilta. Joka päivä alkaa uudet kukat kukkimaan ja on vaikea ajatella, että Suomessa on vielä pakkaset ja lunta maassa! Kevään minä olenkin halunnut nähdä. Viime kevät meni Millaa tehdessä/hakiessa Suomesta, ja tämä saattaa jäädä meidän viimeiseksi kevääksi Kiinassa, joten korkea aika nähdäkkin tämä aikainen kevät ja kirsikkapuun kukat.

Nyt on perjantai-ilta. Lapset ovat jo nukkumassa ja katsellaan National Geographicilta SMART tunnel. Joten heippa taas tältä erää!