(Kirjoitettu tiistaina)

Suomiloma tuli ja meni. Nautittiin puhtaasta, maukkaasta, monipuolisesta ruoasta, raittiista ulkoilmasta, luonnon kauneudesta ja raikkaudesta ja sinisestä taivaasta pilvineen, sekä ihan yleisestä puhtaudesta. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Nautittiin myös sukulaisten, ystävien ja naapureiden ihanasta seurasta, pihan sönkimisestä, lasten ilosta päästä sateella rapakoihin juoksentelemaan ja metsässä kävelyistä.

Aina loman jälkeen iskee nämä Kiinan saasteet ja ruoan likaisuus , kunnes niihin taas tottuu, eikä niitä enää ajattele (kovin paljoa). Sopeutumista on hieman hankaloittanut myös koko porukan nuha-yskä-kuumeilu, jonka saimme jo Suomesta. Samaten lasten sekainen rytmi. Noh, eilen saatiin heidät nukkumaan ”jo” yhden maissa ja tänään herättiin ennen 11.00, eli vielä pari yötä ja ollaan normaalissa rytmissä, ennen kuin Nikolla alkaa koulu ensi maanantaina. (Ja eilen lapset kävivät nukkumaan jo ennen 23.00 J)

Kuumutta täältä lähdettiin pakoon, mutta sitä vielä riittää. Sateiden edellä vielä ilmankosteuskin on aikasta huima normaaliin verrattuna, joka myöskin on aikasta korkea meille suomalaisille. Ukkosistakin olemme jo saaneet osamme, joskaan eivät ole ihan päältä menneet.

Asuinaleellemme tuli uusi suomalaisperhe samalla lennolla meidän kanssamme. Eli nyt täällä asuu neljä suomalaista perhettä, joka on kyllä tosi hieno juttu aikaisempaan asuinalueeseemme verrattuna, jossa ei asunut ketään muita. Kyllä se on aikasta tärkeää, että on muita ”kohtalotovereita” lähellä. Nyt sitäkin osaa arvostaa ihan erilailla, kun viime kesä kyhnötettiin ainokaisina alueellamme ja kun vielä oli loma-aika, jolloin kaikki muut perheet olivat nauttimassa Suomen kesästä!

Entäs nyt sitten. Perjantaina käydään koululla avoimien ovien päivänä koko porukalla, jotta Nikokin saa pehmeän laskun ja ennättää näkemään opettajan ennen maanantaita. Meidän pitää myös neuvoa opettajalle peittohoito, joka aloitettiin Nikon silmälle loman aikana, kun poika ei käytä toista silmäänsä ollenkaan. Eli toinen silmä on peitettävä lapulla n.6 tunniksi päivässä, aina kun tekee jotain tarkkaa hommaa. Esim. piirtäminen, muovailuvahat ja Nintendon peluu ovat hyvää harjoitusta silmälle. Joulukuussa on sitten kontrolli, paikka on vielä avoin, riippuen meidän joulunsuunnitelmista, joita ei ole vielä lyöty lukkoon.

Ensi maanantaina alkaa sitten normaali arki koko perheellä. Isi töissä (on jo aloittanut), Niko koulussa täysipäiväisenä, äiti ja Milla kotona. Eiköhän se siitä taas lähde rullaamaan normaalilla vauhdilla.

(päivä vaihtuu...)

Niin siinä taas kävi, etten saanut samana päivänä postattua kun kirjoitin, mutta siihen on jo totuttu. Kuviakin olisi kiva laittaa, mutta niiden siirtäminen vaatii aina oman aikansa, ja niistä kuvista sitten vielä valkkaaminen, mitä laittaisi blogiin! Noh, ensi viikosta lähtien taitaa olla äidilläkin taas aikaa sellaisiin hommiin J

Ayilla oli ollut kissanpäivät lomamme aikana ja sen kyllä huomasi. Mitään ylimääräistä ei ollut tehty. Nyt onkin sitten kolme päivää saanut huhkia kun rouva on taas palannut maisemiin. Lattioita kuurataan paremmin hutaisiun sijaan, ikkunoita on pesty, samaten pesutiloja, jotka eivät olleet siivoista kyllä nähneet koko kesänä. Tällä viikolla onkin hyvä huhkia, saa ensi viikolla sitten taas leikkiä Millan kanssa kun Niko aloittaa koulun.

Ai niin. Tänään sain sitten kuulla jo ”kohteliaisuuksia” naapurin ayilta kun ensimmäisen kerran nähtiin loman jälkeen leikkipaikalla. Tokaisi vain, että olen lihonnut Suomessa ollessani. Kyllä, paikkansa pitää. Sen kertoo jo puntarikin . Minkäs sille mahtaa, että pitää hyvästä, tuoreesta ruoasta ja sitä pitää sitten mättää massu pullolleen kun tarjontaa on J Hyvä se on olla kotimaasta hankittua vararavintoa. Onpahan mistä laihtua, ellei sitten taas ala valmistamaan kaikenlaisia kermaisia kastikkeita...

Mutta olkoompa tässä sitten aloitus lomanjälkeen, jolloin en kyllä ennättänyt ajattelemaankaan blogia. Toisinaan kerkesin lukemaan joitakin blogeja, ja jopa kommentoimaan. Paljon jäi kyllä kommentoimattakin. Mutta täällä taas ollaan ja koitetaan aktivoitua kirjoittamaan viimeistään ensi viikosta lähtien.

Heippatirallaa ja mukavaa päivänjatkoa!