Kaksi viimeistä päivää Cairnsissa vielä jäljellä...
24.9 Matka Athertoniin, Crystal Cavesia katsomaan
Cairnsin keskustassa oli tällaisia kivoja penkkejä, jotka näyttivät kyllä ihan rummuilta. Niko näki niissä hyppyalustan ja Milla rummut :-)
Samaisessa puistossa oli kaksi lepakoiden "unipuuta". Eivät nämä lepakot kyllä päivisin nukkuneet. Kauhea meteli ja hirveät kähinät päällä lepopaikoista. Tosi söpöjä eläimiä ja hillittömän isoja!
Athertoniin matkattiin mm. vuoren yli, jonka rinteillä oli runsaasti mustuneita, kovia kokeneita kiviä. Niistä kyllä osasikin jo päätellä, että olimme saapuneet vulkaaniselle alueelle.
Matkan maisemat olivat yhtä vaihelevat kuin kelitkin. Sademetsää, kivikkoa, karua ja laidunmaita. Vesisadetta saatiin sademetsässä, vuoren rinteellä, kun sinne lähdettiin kapuamaan. Muuten sää oli suht suosiollinen.
Australian suurin quartzi kristallipallo. Oliskohan pitänyt hierista ja katsoa tulevaisuus ;-)
Isi ja maailman suurin amethyst geode. Olis kyllä hieno löytää itse joskus joku tuollainen kivi, (no ei nyt ihan noin isoa...) jonka sisältä paljastuisikin upea luonnon taideteos! Niitä olisi kyllä saanut ostaa museolta, mutta ei se oli sama asia kuin ITSE löydetty.
Pihaa koristi tällainen "Kiviset ja Soraset" -auto. Hienosti tehty!
Kaiken kaikkiaan reissun kohde oli hienoinen pettymys. Omaa huolimattomuuttamme (hienosti peitelty äidin oma huolimattomuus...) emme olleet huomanneet, että kyse ei ole oikeasta luolasta, vaan ihan paperimassasta tehty juttu. Mutta itse reitti, jota sinne ajoimme, korvasi kyllä luolan aiheuttaman pettymyksen.
Paluu matkalla ajettiin vahingossa "väärää reittiä" ja siellä nähtiin termiittikekoja. Olivat kyllä jännän tuntuisia, elottoman oloisia, onttoja kasoja, joden juurella näkyi satunnaisia kulkijoita.
25.9 Retki joelle
Viimeinen päivä Cairnsissa aloitettiin retkellä joelle, joka nähtiin eilen ajellessamme "luolille". Lähdimme siis samaan suuntaan, uimakamppeet ja eväät matkassa :-)
Perillä "Ross and Locke" -picnic arealla, joka sijaitsee 9km Gordonvalesta Athertoniin päin.
Paikalliset lapset olivat kalastamassa niin joen ylittävällä, vanhoilla junan raitella, kun vuolaammin virtaavalla alajuoksullakin. Joki oli todella matala.
Kerrassaan loistava paikka. Niko ui ja Millakin sai vaattensa kasteltua ihan kiitettävästi.
Samaiselle picnic-paikalle tuli myös muita ihmisiä, paikallisia. Heillä oli mukanaan retkituolit, siis sellaiset kunnolliset, joissa oli selkänojat ja kaikki. Kaivoivat onget esiin ja kävivät viettämään aikaa samalla, kun lapset uivat. Loistava idea, mutta ei taida olla käyttökelponen Suomeen, jos itikoita inhoaa... Laitetaan kuitenkin korvantaakse! (+ grillin pitää sitten olla myös matkassa...)
Takas Cairnsissa ja viemässä viimeisiä kenguruiden ruokia paikallisella pellolla oleskeleville kenguruille. Kengurut "asuivat" pellolla, aitojen takana. Taisivat olla jonkun kasvatteja.